Tarinan pohjaksi hieman kertausta menneestä. Elokuussa aloitettu juoksuprojektini starttasi hienosti. Juoksu harjoitusmuotona nousi asteikolla “Tylsää touhua” asteelle “melkein siedettävää” ja kilometrejä alkoi kertyä nopeasti. Valitettavasti lisäykset, juoksutekniikan hiominen ja askelluksen siirtäminen kantapäältä päkiälle aiheutti jonkin tason penikkataudin. Kipua ja jäykkyyttä ilmenee vieläkin välillä oikeassa sääressä, mutta parempaan päin ollaan menossa.
Projektin alussa vannoin, että käyn testailemassa itseäni vähän väliä esimerkiksi MAF- testeillä. Olenkin käynyt juoksemassa vakio 6 km lenkkiä Lauttasaaressa vakiosykkeellä ja 2 kertaa radalla MAF- testin. Viimeisen MAFin kävin juoksemassa maanantainan Eläintarhan radalla ennen uimaharjoituksia. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että kulunut viikkon on ollut TODELLA UPEA ja aikaa testiin kuluin noin tunti. Radiomainoksen mukaan “Suomalainen katsoo keskimäärin 3 tuntia televisiota päivässä”. <Kiitos Radiohelsinki todella upeasta ohjelmasta!/>
Testiä ennen lämmitelin hyvin. Ajoin pyörällä reippaasti kentälle ~6 km, jonka päälle juoksin 3 kierrosta rataa “venytellen” ja pomppien (= kantapäät takamukseen ja polvet korkealle juoksuja). Juoksua varten olin asettanut sykemittarini piippaamaan haluamalleni aeroobiselle tasolle eli 157 (aika satunnaista, mutta alle anaeroobisen tasoni). Radalla on noloa lenkytellä kevyesti sykemittari piipaten. Tämä kuitenkin varmistaa sen, ettei testin lopussa ala “lintsaamaan” sykerajasta. Ideanahan testissä on juosta vakiosykkeellä ja mitata kierrosaikoja. Kierrosaikojen muutoksesta pitäisi nähdä juoksutekniikan kehitys, “aeroobinenkestävyys”, -vauhti ja etenkin se mahdollinen kehitys!
Edellisellä kerralla tuntui, että testi jäi hieman kesken, jonka takia juoksin tällä kertaa pari keirrosta enemmän. Juoksu tuntui kulkevan hyvin, vaikkakaan en uskonut sen eroavan edellisestä kerrasta millään tavalla. Tulokset olivat kuitenkin erimieltä. Viereisessä kuvassa on esitetty 800 m kierrosajat matkan funktiona (aika = keskiarvo 400 m ajoista). Sininen pistesarja kuvastaa ensimmäistä testiä ja punainen toista testiäni. Ero ei ole suuri, mutta huomattava joten jotain on tapahtunut. Pystyin juoksemaan ensimmäiset 6 kierrosta useita sekunteja nopeammin kuin ensimmäisellä testikerralla. Tämänkin jälkeen kierrosajat olivat tasaisesti nopeampia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että matkavauhti valitsemallani aeroobisella syketasolla on noin 5 min / km! (tyytyväistä hykerrystä).
Vaikka testi oli helppo ja tulokset yksinkertaiset (mielestäni hyvät), on testin todellinne anti kuitenkin tulosten realisoituminen ja kehityksen näkeminen tai näkemättömyys! Pitää mitata, seurata, kuunnella, jotta huomaa muutoksia (eikä tämä ole vain fyysikon puhetta). Todellisten tulokset antavat voimaa ja todella paljon lisäintoa! Ajatus: Vertailupisteiden puutos aiheuttaa suhteettoman olemisen ja kaikki muuttuu ajan kuluessa tasaisen verrattomaksi.
Tulosten avulla tiedän, että voin vielä jatkaa samaa rataa, koska kehitystä on tapahtunut. Tiedän, koska testaan -mutta olenko olemassa? Kuitenkin joskus tulen huomaamaan, että kehitystä ei enää tapahdu -elimistöni on tottunut ärsykkeisiin ja harjoituksiin. Silloin on aika muuttaa harjoittelua ja löytää uusia tapoja, ärsykkeitä ruumiilleni ja etsiä uusia kehitettäviä alueita!
Tulipas sitä taas paasattua… Kiitos kommentista Juhis68:lle (vaikkakin olisin toivonut, että postauksen aihe olisi ollut jostakin muusta)! Kiva, että olet jaksanut seurailla kirjoituksia (kirjoitusvirheitäni) ja olet innostunut itsekkin liikkumaan! Nyt kyse on vain säännöllisyydestä ja kärsivällisyydestä. Kirjoittelulle tulee merkitystä tällaisista viesteitä.
Toivottavasti joku kerta voisin kiittellä kommenteista… Aina jotain toivomassa!
Kaunis syksyinen sunnuntai tuli vietettyä Pääkaupunkijuoksun hiekkateillä. Olin suunnitellut tapahtuman syksyn juoksu planiin, mutta mitään erikoisia valmisteluja en puolimaratonille tehnyt lukuunottamatta aamupuuroa ja urheilujuoma tankkausta 1 h ennen starttia. Kulunut viikko on ollut aika työläs ja edellisen illan työkaverini karonkka (onnittelut Anulle väitöksestä!) painoi väsymyksenä aamusta lähtien… Tapahtuma oli hieno ja suosittelen osallisumaan tulevina vuosina. Fiilisti lisäsi varmasti upea syksyinen ilma! Luonto on kaunis ja sitä pitää arvostaa.
Aamupäivällä jälleen kerran levisi 
