Puolimatkassa

Ennen kuin jatkan Garmin sarjaani, pitää lisätä pari juttua edelliseen osioon. Ensinnäkin datalokerot jotka ovat näytöllä ovat myös laji kohtaisia. Toisin sanoen, jos tahdot kellon näyttävän eri lukemia tai asioita pyöräillessä kuin juostessa, niin se onnistuu. Toiseksi edellisessä postauksen garmin kuvassa oli vanha sykevyö. Uudempi versio näkyy vasemmalla. Oli vielä jotain muutakin, mutta kun en vain nyt muista.

Edellisellä kerralla kävain mittarin perusolemusta läpi ja nyt ajattelin hieman kirjailla käyttö kokemuksia ja loput lisävälineistä. Hyvä on varmaan aloittaa tuosta sykevyöstä, joka on ollutkin jo esille. Eli kuten kuvasta näkyy, ei vyö ulkoisesti ero paljoakaan esimerkiksi Polarin vyöstä. Tässä “uudessa” mallissa on Polarin tapaan koko “kankainen” vyöosa, joka on oikein mukavan tuntuinen iholla. Myös tässäkin vyössä lähetin (ja vastaanotin) on kiinnitetään neppareilla vyöhön, joten mitään mullistavaa tässä sen suhteen ei ole. Mielestäni syke on tällä vyöllä löytynyt jopa luotettavammin kuin polarin mittarilla enkä ole kostutellut vyötä paremman kytkeytymisen toivossa. Se kumpi on oikeassa, onkin sitten toinen kysymys. Sykevyö on Polarin malliin (rs200 mittarin mukana tuleva “uusi”;  jonka omistan) verrattuna kevyempi ja sen elektrodi osat ovat jonkinlaista pehmeää “muovia”. Saas nähdä kuinka se tulee kestämään käyttöä.

Vielä läpikäymättä muista tärkeistä tarvikkeista on laturi. Yleensä en tykkää akulla toimivista laitteista, vaikkakin ne ovat ehkäpä egologisempia. Akkujen kanssa päätyy yleensä tilanteeseen, jossa ei ole yhtään pistorasiaa, etenkin kun puhutaan urheilumittarista. Paristoja on yleensä helpompi vaihtaa ja parin ylimääräisen mukana kantaminen ei ole ongelmallista etenkin, jos vaihtoehtona on kantaa mukana nyrkin kokoista laturia (vaikkakin kevyttä). Onneksi 20 tunnin mittarin toiminta yhdellä latauksella näyttäisi riittävän lähitulevaisuuden haasteisiin. Paketin mukana tuli myös useita liittimiä jokaiseen maailman pistotulppamalliin.

Sitten itse käytöstä. Laite on ollut todella “amerikkalainen” käyttää. Eli kello ranteeseen ja ulos. Napin painallus ja se siinä. Laite “ei tarvitse” kalibrointeja paitsi käyttäjän tietojen määrittelemisen. Yleensä kun astun asunnosta ulos urheilemaan tahdon mennä heti. Tämä ei kuitenkaan tämän mittarin kanssa toimi, vaan pihalla pitää kököttää ehkäpä noin 30-40 sekuntia, että mittari paikantaa satelliitit. Paikannuksen jälkeen mittari on ready ja tähän mennessä tehnyt lenkit ovat ongelmitta rekisteröityneet ja siirtyneet koneelle. En tiedä kuinka nopeasti mittari saisi satelliitit paikannettua juoksusta, mutta tämä tietysti vaikuttaa alkutreenin matka/nopeusmittauksiin. Mittauksien tarkkuutta en ole lähtenyt vielä “laboratorio” oloissa tarkistelemaan, mutta mitään selviä virheitä ei ole tullut vastaan. Pääkaupunki juoksun pituudeksi tuli 20.93 km eli hieman vajaa 0.5maraton. Pari mukavaa ominaisuutta tahdon vielä nostaa esille:  syketrendi, “auto lap” ja “auto stop”. On kiv, kun kerrankin harjoituksesta saa sykkeen vaihtelun koko harjoituksen ajalta. Ei tarvitse tyytyä pelkästään keskiarvoihin tai huippuarvoihin. Auto lap siis rekisteröi haluaman matkan/ajan mukaan kierroksia kelloon (itse käytän 1 km välein). Auto stop toisaalta (en tiedä mikä on virallinen nimi) pysäyttää kellon (ja käynnistää stopwatchin) kun nopeus tippuu määritetyn nopeuden alapuolelle. Tämä toimii yllättävän hyvin esim liikennevaloissa. Mittari pysähtyy valoissa noin 5 sekunnin viiveellä ja käynnistyy noin 5 m juoksun jälkeen (eli aika lähelle GPS tarkkuuden).

Vielä on ominaisuuksia kokeilematta ja taisi jäädä jotain ajatuksia kirjaamattakin. Pitää kuitenkin muistuttaa, että GPS ei toimi sisällä eli sisällä forerunner on pelkkä sykemittari sisällä. Forerunneriin saa myös ostettua foodpodin (kuten Polarilta ja Suunnoltakin. [Näiltäkin valmistajiltakin saa GPS laitteita, joten kommenttia ja kokemuksia saa kirjoittaa]) jonka kanssa voi sitten juoksta sisälläkin. Lisäksi en ole vielä päässyt kokeilemaan sykemittarin tai GPS:n toimintaa uinnin aikana. On huhuja, että sykevyön ~ 2GHz:n R-R piikkisignaali ei kantaisi vedessä tarpeeksi hyvin, mutta tätä samaa sykesignaalin lähetysmenetelmää käytetään kai muiden valmistajien laitteissa, joten todennäköisesti toimii kuten muutkin sykemittarit. Lisäksi Garminin sykemittausta on haukuttu, mutta minusta tuntuu toimivan oikein hyvin (sitä on kuulema myös parannettu haukkujen takia). GPS:n toiminnasta vedessä en myöskään ole varma, mutta en näkisi sille mitään estettä etenkin vapaauintia uidessa -käsihän käy pinnalla :D

Summa summarum: Tyytyväinen. Tähän mennessä toiminut ostos ilman ongelmia. Lelu joka tekee sitä mitä toivoin eli nopeuttaa juoksu- ja pyörälenkkien purkamisen etenkin hyvän Sportstrack softan avulla. Hintaa reilut 300 euroa Helsingin Hakaniemen purjehduskaupasta ja laitteen sai heti mukaan. Tulevaisuudessa hieman jännittää, että jatkuuko USA:n GPS satelliittien ylläpito. Siis pitää yrittää treenata nyt kovasti, että saa kaiken irti vempaimesta. Tarkemmat speksit löytyy netistä.

Vieressä on se paljon keskustelua herättänyt lelu. Omani ostin noin kuukausi sitten, mutta käyttö aikaa laitteella on ollut vasta noin 2 viikkoa, koska se on ollut pari viikkoa varastettuna ;] Laite on ulkoisesti oikein pirtsakan värinen ja ranteeseen se kokonsa puolesta istuu yllättävän mukavasti -etenkin vanhempiin versioihin verrattuna, joissa kiinteä runko taipui hieman ranteen ympäri (joita minulla ei ole, mutta olen kokeillu). Tämä pyöristetty reuneinen tukeva tulitikkuasti ranteessa ei menoa haittaa, mutta laitteen paino voi hiaman “tuntua” ohuimmissa ranteissa (mutta tähän varmastikkin tottuu). Ulkoisesti mittari on selkeä ja sen nappulat tuntuvat ja toimivat hyvin jämäkästi sormiin, eikä niiden painelussa ole ollut ongelmaa edes juoksuhanskat kädessä (sellaiset tuulta ja kostautta pitävät sauvakävelysormikkaat). Koko paketti on tiiviin tuntuinen eikä vesilasitesi tuottanut ongelmia laitteelle. Ensimmäisen miinuksen, vaikkakaan itselläni ei mitään ongelmia ole ollut, voi suoraan antaa rannekkeesta, joka tuntuu hieman heikolta jota käsittelee vaistomaisesti alusta alkaen varoen. Tämä voi olla vainoharhaisuutta -mutta tulipas mainittua.

Laitteen mukana tulee myös USB tikku, jonka avulla rannekompuutteri yhdistetään tietokoneeseen ja optiona (ainakin suomesta ostettavissa paketeissa aina mukana) oleva sykevyö. Lisäksi paketissa tietysti laturi mittarin sisäiselle akulle jonka avulla mittarin pitäisi toimia noin 20 tuntia yhtäjuoksua. Akun vaihtaminen sitten tulevaisuudessa kuulema hoidetaan tehtaalla vaikkakin olen ihmetellyt mistä välistä meinaavat akun vaihtaa, kun on niin tiivis paketti (ehkäpä lähettävät uuden).

Laitteen näyttö on selkeä. Mittarin perusnäytössä on 3 lokeroa joissa tärkeä hetkellinen tieto suorituksesta vilisee selkein numeroin. Mittarissa on tämän lisäksi 3 muuta näyttöä joita kaikkia (myös perusnäyttöä) saa rakenteeltaan muutella 1-4 datakentän välillä. Näyttöjen välillä voi selailla reunassa olevilla nuolinäppäimillä. Itselläni käytössä viereinen perusnäyttö ja seuraavassa näytössä 1 lokero jossa iso kello, josta näkee milloin pitää olla kotona. Laite on myös yhteensopiva ANT+ antureiden (esim. power-mittarit pyörissä), jonka takia näitä datakettiä kellossa on peljon. Vielä en ole kovin tarkasti laitetta selailla, joten tiedonnälkäisille suosittelen perehtymään laitteeseen itse tarkemmin. Mittarista löytyy myös virtualPartner, jolle voi määrätä jonkin tietyn vauhdin ja mittari kertoo paljonki virtuaali vastusta ollaan jäljessä, niin metreinä kuin aikanakin. Mittari on myös suunniteltu multisport harrastelijoita ajatellen ja siihen voi koodailla erilajeja jolloin “lap” nappulasta voi vaihtaa esim pyöräilystä juoksuun jne. Mukavaa näin pimeillä ilmoilla on se että siihen saa helposti tausta valon, jonka voimakkuutta voi säätää (käytännössä ensimmäinen painallus mitä tahansa nappua sytyttää valon). Mukavan ominaisuuden lisäksi mittarissa on mainio ominaisuus eli sen värinähälytin, jonka ilmoitusherkkyyttä saa säädettyä. Eipä jää huomaamatta kellon hälytykset, jos ei tietystikkään ole jo puoli kuollut eikä tunto enää käsissä toimi.

Datan siirto koneelle on onnistunut täysin vaivattomasti, eikä ohjelmien asennuksessa ollut mitään ongelmia (asennuskäyttöjärjestelmä Windows Vista .. kyllä sanoin sen nyt ääneen ^^´ ). Datakäsittely toimintaa pelkäsin eniten mittaria osteassa, johon myös vaikutti Seponkotisivuilla käyty  keskustelu aiheesta. Laite on kuulema saatu “helposti” toimimaan Ubuntu linuxissa, mutta itse en ole vielä sitä kokeillut -tästä myöhemmin lisää… jos onnistun. Datan arkistointiin ja selailuun olen ottanut Sportstrack ohjelman, joka myös toimi aivan vaivattomasti Garminin kanssa. Sportstrack on mainio ja ohjelma todennäköisesti tekee mistä tahansa juoksumittarista unelma laitteen. Suosittelen! Harmillista tuossa datan siirrossa on itseasiassa on vain USB, koska irto-osat ovat aina irto-osia ja irto-osia ei pitäisi olla.

Jatkoa seuraa…

Pari viikkoa sitten hermot, kunto ja fiilikset olivat virittety äärimmilleen ja keikuin jyrkänteen rajalla. Pienikin yllättävä takaisku olisi voinut keikauttaa minut varmastikkin nurin, vaikka (mielestäni) kontrolloin tilannetta kokoajan.  Tiukka tentti rutistus, työt, pari tutkimusprojektia ja maratonin lähestyminen sekä siihen harjoittelu sai niin henkisen kuin fyysisen stressin kehittymään käsittämättömän kokoiseksi (Syytä on huomauttaa, että stressi ei välttämättä ole negatiivinen asia, vaan vaadittava tekijä, jonka avulla elimistö saadaan venymään pitkiin päiviin ja kestämään sekä keskittymään pieniinkin yksityiskohtiin. Pidemmän päälle kohtalokasta, mutta oikein nautittuna ihanaa). Kaikki näytti menevän hyvin kunnes hieman “rysähti”. Kuitenkaan tällä kertaa se en ollut minä, kuten tavallisissa stressitarinoissa yleensä kertojalle käy.

Ystävämme menivät naimisiin upeissa juhlissa aika tarkalleen pari viikkoa sitten. Juhlat menivät mukavasti, vaikkakin viinihammas jäi hieman kuivaksi ja juhlintaa hillitsi sunnuntai aamuksi suunniteltu ja täälläkin pitkään hehkutettu Vantaan maraton. Juhlista kotiin saavuttuamme, meitä odotti todellinen yllätys -asuntoomme oli murtauduttu…

Hiljaseksi veti. Kaikki paikat olivat mullin mallin ja nopeasti katsottuna kaikki pienelektroniikka oli kateissa (siis mun rakas läppäri ja uusi ihastukseni G eli forurunner). Ei auttanut kuin soittaa hätänumeroon ja odottaa poliiseja. Siinä se ilta ja seuraava viikko menikin asioita miettiessä ja selvitellessä. Onneksi lähes kaikesta, sähköisestä ja tärkestä datasta on varmuuskopiot, mutta kuitenkin paljon oli hävinnyt – oma turva, rauha  ja yksityisyy.

Kuluneella viikolla sain yllättävän puhelun virkavallan jäseniltä ja sain kuulla, että asuntoomme murtautuneet henkilöt olivat jatkaneet hölmöilyjä ja olivat heidät oltiin saatu kiinni. Eivät kylläkään asuntoon murtautumisesta vaan välienselvittelypuukottelun takia. Asuntoja he olivat jo pystyneet jo kääntäneet reilut 10, mutta ihmissuhteet osoittautuivat jälleen vaikeiksi hallita.

Tavaraa menee ja tulee. Rahaa menee ja tulee, mutta rauha ja koskemattomuutta on lähes mahdoton korvata. Tällaista sattuu ja opettavaiselta kuluneet pari viikkoa ovat olleet. Elämämme jatkuu ja tapauksemme oli mitä “pienimmästä” päästä, mutta saa se kuitenkin mielikuvituksen juoksemaan -eihän meitä edes fyysisesti uhattu. Helpotusta fiiliksiin tuli, kun kuuli että tekijät on saatu kiinni, mutta poliisin tämän päivän viesti oli synkkä:”Näitä järjestelmällisiä keikkasarjoja tulee tulevaisuudessa tapahtumaan enemmän..”. Surullista. Eikä tähän mielestäni ole lukot, hälyttimet tai vartijat ratkaisu.

Kuluneella viikolla lämmittelin jälleen jalkoja tulevia haasteita varten. Tämän illan lenkki kirjautui jälleen forerunneriin ja nyt kökötän koneen ääressä kuten ennenkin. Edessä on paljon haasteita ja suunnitelmia. Juoksu on mukavaa ja tahdon vielä kehittää sitä. Uinti, joka on jäänyt viime aikoina paitsoon, tulee samaan kohtalaisen painon aamutreeneissä -paljon on tekemistä ja lukemista!

Kiva jos jaksatte mukana ja on tuntunut todella upealta, että jotkut teistä on viitsinyt jopa kirjautua tänne -kirjoitusvirheiden seuraan…

Kiva, että muutamat ovat jo rekisteröityneet blogiini. Valitettavasti puolentoista viikon takainen tavaroiden siirtyminen pimeillemarkkinoille minun tahdosta välittämättä luo edelleen tietokonevajeen kotonani, enkä pääse kirjoittelemaan uusia kuulumisia vielä.

Toivottavasti maahantuoja lähettää uuden läppärin pian tai hiljaa hiljaa yössä hiipineet rosmot “palauttavat” tietokoneeni. Mukavana pienenä uutisena, sain kuulla, että rosvot tai ainakin henkilöt jotka pitivät hallussa (todennäköisesti) meidän omaisuutta, on saatu kiinni ja lauantaina käyn poliisin kanssa tunnistamassa läjän omaisuutta… mutta tästä kaikesta kirjoittelen toivottavasti piakkoin lisää. Kuten myös siitä Garminista.

Lopuksi pari viikkoa sitten pois nukkuneen herran muistoksi pieni hiljainen hetki… (kyseinen Herra kuvassa)

Ensimmäinen sairaalafyysikkokuulustelu suoritettu. Menikö läpi? En tiedä..

Tentti oli hyvin perinteinen 6 tunnin pakerrus jonka aikana tuli tankattua 1 kuppi haaleata kahvia, omena ja suklaapatukka -pyörryttää. Koko muun ajan kirjoittelin sormiluut ja nivelet kipeinä. Pitäisi olla tuollaisissa maratonitenteissä tietokoneet joilla kirjoitusprosessi suoritettaisiin. Taisin myös haaveilla suullisesta tentistä tai sihteeristä joka ottaisi vastaukset saneluna vastaan. Tulisi sentään luettavaa tekstiä. Kirjoittaessa sitä huomasi kuinka taito ruostuu kun ei harjoittelu. Käsin kirjoittaminen on todella “vaikeaa” (no onhan tämä näköjään koneellakin :) ja etenkin paikat siinä tulee kipeäksi.

Tentissä oli 6 kysymystä ja alla on kiinnostuneille pähkäiltävää. Mielestäni kysymykset oikein asiallisia, mutta osa hieman yleisiä, jonka takia vastauksen muodostaminen ja rajaaminen oli vaikeaa. Kysymykset ovat muistinvaralta kirjoitettu, joten eivät ole samassa muodossa kuin tentissä. Tenttiä varten tankkasin jonkinverran anatomiaa ja fysiologiaa sekä magneettikuvantamisen teoriaa/käytäntöä, joten pari viimeisen viikon illat ovat olleet pitkiä.

Fiilis on uupunut eikä elimistöstä löydy intoa lähteä juoksemaan sunnuntaina maratonia. Jalat ovat vieläkin viikontakaisesta kolarista hieman kipeät (tarkemmin vasemman lonkan puujalka), mutta kuitenkin ilmoittauduin juoksemaan. Olen viimeisen 2 viikon aikana käynyt 2 lenkillä, joten palautumista on tehty, mutta viimeistelyä ei ollenkaa. Toisaalta tentti stressi on nollannut palautumisenkin edut, joten aika tööt taitaa olla koko jätkä sunnuntaina. Lisäksi tämä stressin purkautuminen vetää ajatukset ja elimistön aika tyhjäksi… saas nähä miten käy.

Huomenna on sentään Ystävieni häät!!!

1. Anatomia ja fysiologia: Kaasun vaihdunta keuhkorakkuloissa. Millaisissa sairaustiloissa kaasunvaihdunta voi olla heikentynyt?
2. Fysiologia: Doppler-ultraäänitutkimukset? Teknillinen ja fysikaalinen perusta, virhelähteet ja kliiniset tutkimuset
3. Isotooppi: Koinsidenssikuvantamisen fysikaaliset perusteet? Mitä eroa on koinsidenssi gammakaralla perinteiseen gammakameraan?
4. Röntgen: Mitä asioita on syytä ottaa huomioon röntgentutkimushuoneen säteilysuojauksien suunnittelussa?
5. Kliininen neurofysiologia: EEG:n syntymekanismit, mittaustulosten normaalivaihtelu ja tavallisimmat patologiset muutokset sekä käytännön rekisteröintitekniikka.
6. Sädehoito & onkologia: Kohdennusmenetelmät kuvantaohjatussa sädehoidossa

Täällä panikoidaan tulevia tenttejä ja suorituksia. Toiset ne Hawailla valmistautuu